Kun tekoäly osaa suunnitella, mitä muotoilijalta tarvitaan?
- Antti Pitkänen
- 6 minuuttia sitten
- 5 min käytetty lukemiseen
Ornamon viime viikolla julkaistu Design Pulssi 2026 kertoo muotoilualasta, joka elää voimakkaassa murroksessa. Tekoäly tehostaa suunnittelutyötä ja muuttaa alan ansaintalogiikkaa samaan aikaan, kun työmarkkinoiden epävarmuus kasvaa. Uskon, että juuri tässä muutoksessa muotoiluosaamisen merkitys voi kasvaa – mutta meidän on samalla määriteltävä uudelleen, mitä muotoilijan ammattitaito tulevaisuudessa tarkoittaa.
Kuva 1. Design Pulssi 2026 Tapahtuma - Emmi Putkonen esittelee selvityksen keskeisiä tuloksia (Ornamo)
Ornamo on vuonna 1911 perustettu muotoilijoiden ammatillinen järjestö, joka kokoaa yhteen laajan joukon muotoilun ja taiteen ammattilaisia. Järjestö tuottaa vuosittain tutkimustietoa muun muassa muotoilualan työmarkkinoista, yritystoiminnasta ja alan tulevaisuuden näkymistä. Design Pulssi 2026 on osa tätä tutkimustyötä. Voit ladata tutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan täältä.
Kuva 2. Design Pulssi 2026 (tiivistelmä) - Vastaajat
Olen työskennellyt muotoilun parissa jo kohta 25 vuotta. Koulutukseltani olen teollinen ja strateginen muotoilija, mutta urani aikana olen päätynyt muotoilemaan paljon muutakin kuin tuotteita: palveluita, brändejä, tiloja, työympäristöjä, asiakaskokemuksia, kiinteistöjä, makuja ja organisaatioiden muutosta.
Vuonna 2022 minulla oli ilo ja kunnia saada Ornamon Muotoilun suunnannäyttäjä -palkinto työstäni muotoilujohtajana sekä muotoilun soveltamisesta työympäristöjen ja työn muutokseen aikana, jolloin koronapandemian aiheuttama työn suuri murros oli yhteiskunnassamme ajankohtainen.
Nyt, vain neljä vuotta myöhemmin, tämä murros on saanut jälleen uuden vaihteen tekoälyn myötä. Se haastaa minut pohtimaan myös omaa ammattiani uudelleen: mitä muotoilu tarkoittaa aikana, jolloin tekoäly pystyy tekemään yhä suuremman osan suunnittelijan työstä?
Minusta tutkimuksen kiinnostavin kysymys ei kuitenkaan ole, korvaako tekoäly muotoilijan, vaan:
Millaista muotoiluosaamista tarvitsemme maailmassa, jossa yhä suurempi osa itse suunnittelutyöstä voidaan tehdä tekoälyn avulla?
Tekoäly ei poista muotoilua – se siirtää sen painopistettä
Ornamon Design Pulssi tutkimus kertoo muutoksen nopeudesta. Kyselyyn vastasi 544 muotoilualan ammattilaista ja opiskelijaa. Noin 40 prosenttia vastaajista hyödyntää tekoälyä jatkuvasti tai melko paljon. 67 prosenttia uskoo tekoälyosaamisen muodostuvan muotoilijalle entistä suuremmaksi kilpailueduksi. Samalla 74 prosenttia arvioi tekoälyn lisäävän tehokkuuspaineita ja 62 prosenttia muuttavan alan ansaintalogiikkaa.
Tekoäly nopeuttaa jo nyt ideointia, luonnostelua ja vaihtoehtojen tuottamista sekä mahdollistaa valtavan määrän kokeiluja aikaisempaa lyhyemmässä ajassa. Tämä näkyy myös meidän työssämme Agile Workilla. Voimme tuottaa vaihtoehtoja, visualisoida ajatuksia, analysoida aineistoa ja käsitellä tietoa huomattavasti aikaisempaa nopeammin. Työ, johon ennen saattoi kulua päiviä, voi parhaimmillaan syntyä tunneissa.
Kun vaihtoehtojen tuottamisesta tulee helpompaa, niiden arvioimisesta tulee arvokkaampaa.
Tekoäly pystyy generoimaan kymmeniä konsepteja. Jonkun täytyy kuitenkin ymmärtää, mikä niistä ratkaisee oikean ongelman. Mikä sopii käyttäjille? Mikä tukee liiketoimintaa? Mikä on teknisesti, taloudellisesti ja ekologisesti järkevä? Mikä kestää aikaa? Ja joskus kaikkein tärkeimpänä: mitä meidän pitäisi ylipäätään olla ratkaisemassa?
Tässä on mielestäni tulevaisuuden muotoiluosaamisen ydin.
Kuva 3. Design Pulssi 2026 (tiivistelmä) - Tekoäly
Muotoilijan tärkein taito ei ole enää vain suunnitella
Muotoilijan ammattitaito on perinteisesti yhdistetty vahvasti kykyyn tuottaa ratkaisuja. Tulevaisuudessa vielä tärkeämmäksi voi muodostua kyky määritellä ongelmia, tehdä valintoja ja yhdistää erilaisia näkökulmia kokonaisuuksiksi.
Näen ainakin viisi osaamista, joiden merkitys kasvaa.
1. Ihmisymmärrys
Mitä enemmän teknologia pystyy tuottamaan ratkaisuja, sitä tärkeämpää on ymmärtää ihmistä niiden takana. Käyttäytymistä, motiiveja, tarpeita, tunteita ja sosiaalista kontekstia ei voi pelkistää pelkäksi dataksi.
Työympäristöjen kehittämisessä tämän huomaa hyvin. Pohjapiirros voi olla toiminnallisesti tehokas ja silti epäonnistua työympäristönä, jos emme ymmärrä, miten ihmiset todella työskentelevät, kohtaavat toisensa ja kokevat ympäristönsä.
2. Oikeiden ongelmien tunnistaminen
Tekoäly on erinomainen vastaamaan kysymyksiin. Muotoilijan tehtäväksi jää yhä vahvemmin päättää, mitä kysymyksiä kannattaa esittää.
Omassa työssäni olen huomannut, että asiakkaan alussa määrittelemä ongelma on harvoin lopulta se ongelma, jota meidän pitäisi ratkaista. Uuden pääkonttorin suunnittelussa kysymys ei välttämättä ole siitä, kuinka monta työpistettä tarvitaan. Kyse voi olla siitä, miten organisaatio haluaa tulevaisuudessa työskennellä.
Kiinteistökehityksessä kysymys ei ole vain siitä, miten tila täytetään, vaan millaista arvoa ja kokemuksia sillä voidaan synnyttää.
Muotoiluosaaminen auttaa muuttamaan kysymyksen “mitä meidän pitäisi tehdä?” kysymykseksi “mitä meidän pitäisi saada aikaan?”
3. Systeeminen ja monialainen ajattelu
Tulevaisuuden ongelmat eivät mahdu yhden suunnittelualan sisälle. Työympäristö on samanaikaisesti tila, palvelu, teknologinen järjestelmä, investointi, johtamisen väline ja työntekijäkokemus. Asiakaskokemus muodostuu fyysisen ympäristön, digitaalisten palveluiden, ihmisten ja organisaation toimintatapojen yhteisvaikutuksesta.
Siksi uskon, että tulevaisuuden kiinnostavimmat muotoilijat eivät välttämättä määrittele itseään yhden muotoilualan kautta. He osaavat liikkua rajapinnoilla ja rakentaa yhteistä ymmärrystä eri asiantuntijoiden välille.
4. Liiketoiminnan ymmärtäminen
Design Pulssi 2026 tutkimuksen tulokset muistuttaa myös muotoilualan taloudellisesta todellisuudesta. Yritysten suhdannekuva on hieman kohentunut, mutta tilauskanta on heikentynyt ja henkilöstöä on vähennetty.
Tekoäly lisää tähän uuden ulottuvuuden. Jos asiakas voi tuottaa muutamassa minuutissa luonnoksia, kuvia ja vaihtoehtoja, pelkkään tuotantoon perustuvan suunnittelutyön arvo joutuu väistämättä paineeseen. Muotoilijan täytyy siksi ymmärtää yhä paremmin, miten muotoilu tuottaa arvoa.
Miten ratkaisu parantaa asiakaskokemusta? Miten se tukee strategiaa? Lisää tuottavuutta? Vähentää kustannuksia? Vahvistaa brändiä? Auttaa organisaatiota muuttumaan?
Muotoilun arvo ei tule käytetyistä tunneista vaan muutoksesta, jonka saamme aikaan.
Kuva 4. Design Pulssi 2026 (tiivistelmä) - Muotoilualan suhdanteet
5. Kyky arvioida laatua
Tämä voi lopulta olla yksi tekoälyaikakauden tärkeimmistä muotoilutaidoista. Kun kuka tahansa pystyy tuottamaan nopeasti vakuuttavan näköisiä kuvia, konsepteja ja tekstejä, visuaalinen uskottavuus ei enää automaattisesti tarkoita hyvää suunnittelua.
Tarvitsemme edelleen ihmisiä, joilla on kokemuksen synnyttämä kyky nähdä, mikä toimii ja mikä ei. Hyvä muotoilija ei vain tuota vaihtoehtoja. Hän osaa perustella, miksi yksi vaihtoehto on parempi kuin toinen.
Muotoilijan pitää osata myös kyseenalaistaa teknologiaa
Tekoälyyn liittyvä keskustelu ei saa kuitenkaan jäädä tehokkuuteen. Design Pulssissa keskeisiksi huoliksi nousevat tekoälyn ympäristökuorma sekä luotettavuuteen ja tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset. Mielenkiintoista on, ettei tekoälyä nähdä ensisijaisesti uhkana muotoilijan ammattitaidon arvostukselle.
Muotoilijan tehtävänä ei ole vain ottaa uutta teknologiaa mahdollisimman nopeasti käyttöön. Meidän pitää myös pystyä arvioimaan kriittisesti, milloin sitä kannattaa käyttää, mihin sitä kannattaa käyttää ja millaisia seurauksia sen käytöllä on.
Sama koskee vastuullisuutta laajemminkin. Design Pulssin mukaan muotoilijoiden vahvinta vastuullisuusosaamista ovat yhdenvertaisuus ja saavutettavuus, monialainen yhteistyö sekä kiertotalous. Heikoimmiksi osaamisalueiksi tunnistetaan puolestaan vastuullisuussääntely, elinkaariajattelu ja -laskenta sekä mittareiden ja datan ymmärtäminen.
Juuri datan, teknologian, ihmisen ja vastuullisuuden yhdistäminen tulee mielestäni olemaan tulevaisuudessa erittäin kiinnostava muotoilun osaamisalue.
Muotoilijan työ muuttuu – ja niin pitää muotoiluyritystenkin
Design Pulssi piirtää alasta kaksijakoisen kuvan. Työmarkkinoiden epävarmuus ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat, ja monet pienet yritykset kamppailevat suhdanteiden kanssa. Samaan aikaan osa kokeneista ammattilaisista ja uudistumiskykyisistä yrityksistä menestyy hyvin. Tutkimuksen yhteenvedossa tekoälyyn ja vastuullisuuteen liittyvät uudet toimintamallit tunnistetaan keskeisiksi tulevaisuuden mahdollisuuksiksi.
Kuva 5. Design Pulssi 2026 Tapahtuma - Muotoiluala ja työttömyys
Minusta tämä kertoo ennen kaikkea siitä, ettei muotoiluala voi jäädä puolustamaan vanhoja työnkuvia tai liiketoimintamalleja. Meidän pitää uudistaa niitä.
Agile Workilla olemme jo pitkään pyrkineet tarkastelemaan muotoilua laajempana muutoskyvykkyytenä. Tiimimme yhdistää työympäristökehittämistä, palvelumuotoilua, sisustusarkkitehtuuria, kokemussuunnittelua, muutosjohtamista, dataa ja projektien toteuttamista.
Tekoäly ei vähennä tämän monialaisuuden tarvetta. Uskon sen lisäävän sitä. Kun yksittäisten suoritteiden tuottaminen automatisoituu, arvo siirtyy kykyyn ymmärtää kokonaisuuksia, yhdistää osaamista ja viedä muutos käytäntöön.
Muotoilu on ennen kaikkea tapa ajatella
Oma urani on kulkenut teollisesta muotoilusta strategiseen muotoiluun ja siitä palveluiden, brändien, tilojen, kokemusten ja muutoksen kehittämiseen.
Jälkikäteen katsottuna yhteinen nimittäjä ei ole ollut se, mitä olen muotoillut, vaan tapa lähestyä ongelmia.
Uteliaisuus. Ihmislähtöisyys. Kyky tehdä abstraktista näkyvää. Vaihtoehtojen rakentaminen. Kokeileminen. Eri näkökulmien yhdistäminen. Yhteistyö yli ammatillisten rajojen. Ja ennen kaikkea halu kysyä, voisiko asian tehdä paremmin.
Siksi en ole erityisen huolissani siitä, osaako tekoäly tulevaisuudessa piirtää paremmin, visualisoida nopeammin tai tuottaa enemmän vaihtoehtoja kuin minä.
Todennäköisesti osaa.
Paljon kiinnostavampi kysymys on, mitä me ihmiset teemme tällä uudella kyvykkyydellä.
Siinä tarvitaan edelleen muotoilijoita.
Ehkä enemmän kuin koskaan.
Kuva 6 Antti Pitkänen Co-founder & Chief Experience Officer, Agile Work
Agile Work Insights kokoaa kiinnostavia tutkimuksia, dataa ja ilmiöitä työelämän, muotoilun ja työympäristöjen muutoksesta. Nostamme esiin keskeisiä havaintoja ja pohdimme, mitä ne tarkoittavat käytännössä organisaatioille ja niiden toimintaympäristölle.
Kommentit