Toimistolle tullaan ihmisten vuoksi, mutta työympäristöltä odotetaan enemmän
Vasta julkaistu CBRE:n Nordic Office Occupier Sentiment Survey 2026 kertoo työympäristöjen siirtyneen uuteen vaiheeseen. Hybridityö on vakiintunut ja toimistolle tullaan ennen kaikkea kohtaamaan muita. Samaan aikaan yritykset etsivät tehokkaampia, laadukkaampia ja joustavampia tiloja. Tekoäly tuo yhtälöön vielä uuden muuttujan.
Selvitys kokoaa 54 pohjoismaisen kiinteistö- ja toimitilapäätöksentekijän näkemyksiä työympäristöjen ja toimitilaportfolioiden tulevaisuudesta. Meidän näkökulmastamme kiinnostavinta on, että keskustelu näyttää viimein siirtyvän pois pelkästä kuinka monta päivää toimistolla -kysymyksestä. Olennaisempaa on kysyä: miksi toimistolle tullaan ja mitä arvoa siellä vietetyn ajan pitäisi tuottaa?
Agile Work Insights* -sarjassa nostamme esiin kiinnostavia tutkimuksia, dataa ja ilmiöitä muuttuvasta työelämästä. Emme halua vain referoida tutkimuksia, vaan pohtia, mitä havainnot tarkoittavat käytännössä organisaatioille, johtamiselle ja työympäristöjen kehittämiselle.
Toimistolle tullaan ennen kaikkea muiden ihmisten vuoksi
Tutkimuksen ehkä tärkein havainto on hyvin inhimillinen. 89 % vastaajista nostaa kollegoiden kohtaamisen tärkeimmäksi toimistolle tulemiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Seuraavina tulevat työntekoa tukeva ja tuottava työympäristö (81 %), mahdollisuus kohdata organisaation johtoa (79 %) sekä toimiston hyvä sijainti ja saavutettavuus (71 %). Työnantajan läsnäolokäytännöt jäävät 65 prosenttiin.
Tämä vahvistaa havaintoa, jonka näemme jatkuvasti myös omissa työympäristöhankkeissamme. Toimiston tärkein tehtävä ei ole tarjota jokaiselle omaa työpistettä, vaan luoda mahdollisimman hyvät edellytykset asioille, joita on vaikeampi toteuttaa yksin tai etänä: kohtaamisille, yhteistyölle, oppimiselle, luovalle ongelmanratkaisulle ja yhteisöllisyydelle.
Toimiston vetovoimaa ei ratkaistakkaan yksittäisellä kahvikoneella, designkalusteilla tai läsnäolovaatimuksella. Työympäristön pitää kokonaisuutena tukea sitä, miten organisaatio haluaa ihmisten työskentelevän yhdessä.
Hybridityö on vakiintunut, mutta tilojen käyttö ei ole tasaista
76 % pohjoismaisista yrityksistä haluaisi työntekijöiden olevan toimistolla vähintään kolme päivää viikossa, mutta vain 51 % saavuttaa tämän tason. Vielä kiinnostavampaa on, että 66 % yrityksistä pitää nykyistä toimistolla työskentelyn määrää jo vakiintuneena tilanteena. Vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli 47 %.
Ehkä meidän kannattaakin lakata odottamasta paluuta johonkin aiempaan normaaliin ja suunnitella työympäristöjä sen mukaan, miten ihmiset todellisuudessa työskentelevät. Mitä harvemmin ihmiset ovat samassa paikassa, sitä tärkeämpää on, miten yhteinen aika käytetään.
Tilankäytön näkökulmasta tutkimuksessa on myös toinen tärkeä havainto. Pohjoismaisten toimistojen keskimääräinen viikoittainen käyttöaste on 47 %, mutta vilkkaimpina päivinä se nousee 72 prosenttiin.
47 % keskiarvo ei siis tarkoita, että puolet toimistosta olisi turhaa. Käyttö voi keskittyä samoille päiville, samoihin kellonaikoihin ja samoille alueille. Siksi työympäristön tehokkuutta ei pitäisi arvioida vain neliöinä per henkilö tai keskimääräisenä käyttöasteena.
Parhaimmillaan työympäristöstrategia yhdistää tilankäyttödatan käyttäjätutkimukseen ja organisaation toimintatapojen ymmärtämiseen. Vasta silloin voidaan arvioida, missä tilaa on liikaa, missä liian vähän ja ennen kaikkea millaista tilaa tarvitaan.
Vähemmän tilaa voi tarkoittaa parempaa työympäristöä
CBRE:n tutkimuksessa näkyy kiinnostava kahtiajako. Toimitilojaan vähentävät yritykset hakevat ennen kaikkea tehokkuutta ja kustannussäästöjä: 77 % tavoittelee parempaa tilankäyttöä ja 67 % kustannusten vähentämistä. Kasvavat organisaatiot puolestaan painottavat kasvokkaista yhteistyötä (60 %), vastuullisuutta (50 %) ja henkilöstökokemusta (50 %).
Näitä ei mielestämme pitäisi nähdä vastakkaisina tavoitteina. Oikein suunniteltuna pienempi tila voi tarjota paremman kokemuksen ja tukea toimintaa aiempaa paremmin. Olennaista ei ole maksimoida tai minimoida neliöitä, vaan löytää organisaatiolle oikea määrä oikeanlaista tilaa.
Samalla odotukset kiinteistöjä kohtaan kasvavat. 82 % vastaajista olisi valmis jättämään kiinteistön pois vaihtoehdoista tai muuttamaan pois nykyisestä kiinteistöstä, jos siitä puuttuu heille tärkeä palvelu tai ominaisuus. Kuitenkin vain 51 % olisi valmis maksamaan tällaisesta palvelusta tai ominaisuudesta lisähintaa.
Kiinteistönomistajille viesti on aika selvä: aikaisemmin lisäarvoksi mielletyistä palveluista on tulossa perustaso. Kilpailua ei käydä enää vain sijainnilla ja neliövuokralla, vaan koko käyttäjäkokemuksella.
Samaan aikaan investointihalukkuus on varovaista. Vain 27 % pohjoismaisista yrityksistä suunnittelee merkittäviä CapEx-investointeja tilojensa uudelleenpositiointiin tai muuttamiseen.
Tämä on mielestämme kiinnostava ristiriita: työympäristöltä odotetaan enemmän, mutta sen kehittämiseen ei välttämättä haluta käyttää enemmän rahaa. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse rakentaa uudelleen. Usein suurimmat vaikutukset syntyvät siitä, että ymmärretään paremmin käyttäjien tarpeita, muutetaan tilojen käyttötapoja, kehitetään palveluita ja kohdennetaan investoinnit sinne, missä niillä on eniten vaikutusta.
Tekoäly muuttaa myös fyysistä työympäristöä
57 % vastaajista arvioi tekoälyn vaikuttavan tilatarpeisiin jo seuraavan kahden vuoden aikana. Kiinnostavaa on, ettei muutos tarkoita vain vähemmän tilaa, vaan ennen kaikkea uudenlaista tilaa.
Tekoälystä puhutaan helposti teknologiana, vaikka sen suurempi vaikutus saattaa näkyä siinä, miten ihmisten työ muuttuu. Kun rutiininomaisia tehtäviä automatisoituu, ihmisten työ voi painottua entistä enemmän yhteistyöhön, arviointiin, luovuuteen ja uuden kehittämiseen.
Yritykset ennakoivat tarvetta muun muassa erikoistiloille (49 %), monikäyttöisille ja muunneltaville ympäristöille (44 %) sekä joustavammille tilaratkaisuille (41 %). Kun työn sisältö muuttuu, myös työympäristön pitää pystyä muuttumaan mukana.
Tämä voi tarkoittaa vähemmän geneerisiä työpisterivejä ja enemmän erilaisia ympäristöjä kohtaamiselle, keskittymiselle, kokeilulle ja yhdessä tekemiselle.
Toimiston tuottama arvo ratkaisee
CBRE:n tutkimuksen perusteella toimiston tulevaisuudessa ei lopulta ole kyse siitä, kuinka monta päivää siellä ollaan tai kuinka monta neliötä yhtä työntekijää kohden tarvitaan. Kiinnostavampi kysymys on, mitä arvoa työympäristö tuottaa silloin, kun ihmiset tulevat yhteen.
Tulevaisuuden paras työympäristö ei välttämättä ole suurin, uusin tai kallein. Se on ympäristö, joka ymmärtää, miksi ihmiset tulevat yhteen – ja tekee siitä ajasta mahdollisimman arvokasta.
Siinä näemme myös työympäristökehittämisen seuraavan ison tehtävän.
Millaista arvoa teidän toimistonne tuottaa?
Jos toimistolle tullaan ennen kaikkea kohtaamaan muita, tekemään yhteistyötä ja saamaan aikaan asioita yhdessä, työympäristöä kannattaa tarkastella neliöiden sijaan sen tuottaman arvon kautta. Miten hyvin teidän työympäristönne tukee tämän päivän työtä ja onko se valmis huomisen tarpeisiin?
Autamme organisaatioita tutkimaan nykytilaa, määrittelemään tulevaisuuden tarpeita sekä kehittämään työympäristöjä, palveluita ja toimintatapoja kokonaisuutena. Ota yhteyttä, niin keskustellaan, mitä nämä havainnot voisivat tarkoittaa juuri teidän organisaatiollenne.
Kirjoittajasta
Antti Pitkänen on Agile Workin perustaja ja Chief Experience Officer. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus työ-, palvelu- ja erikoisympäristöjen sekä asiakaskokemusten kehittämisestä. Antti yhdistää työssään strategisen muotoilun, palvelumuotoilun ja tilasuunnittelun tavoitteenaan luoda ympäristöjä, jotka tukevat ihmisten hyvinvointia sekä organisaatioiden toimintaa ja tavoitteita.
Lisäluettavaa:
CBRE Research, Nordic Office Occupier Sentiment Survey 2026, September 2026.
Kommentit